Tekoäly on tulossa myös kirjastomaailmaan, mutta mitä se lopulta mahtaa tuoda mukanaan? Milloin tekoäly alkaa oikeasti näkyä arjessa tai kirjasoissa, vai näkyykö se jo? Mitä tekoäly oikeastaan edes tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi kirjastoalan ammattilaisen tietää?
Tämän blogin syntytarina alkoi IFLA WLIC-konferenssissa Kuala Lumpurissa elokuussa 2018. Koossa oli kansainvälinen joukko kirjastoammattilaisia akateemisista kirjastoista, ja yksi aiheista oli tekoäly kirjastoissa. Kiinnostuneita oli iso joukko, mutta keskusteluajan tullen kävi selväksi, että kysymyksiä oli paljon, mutta vastauksia vähän.
Itse olin osa epätietoisten joukkoa. Tekoäly oli vilahdellut mediassa aika-ajoin, Reaktor ja Helsingin yliopisto olivat juuri julkaisseet Elements of AI -kurssin. Mutta selvää käsitystä siitä, mitä tekoäly oikeastaan tarkoittaa tai mitä siitä pitäisi tietää minulla ei ollut.
Nyt, toukokuussa 2019, yhdeksän kuukautta konferenssikeskustelujen jälkeen, olen esimerkiksi lukenut lukuisia uutisia tekoälyn vaikutuksista työelämään ja yhteiskuntaan, luonut tunnukset muutamalle tekoälykurssille, katsonut livestriimiä Norjan Nasjonalbiblioteketin AI-konferenssista ja ilmoittautunut Helsingissa pian järjestettävään kirjastojen tekoälyseminaariin. Tänä aikana Suomessa on myös esitelty ensimmäisiä kirjastoissa käytössä olevia tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä, kuten esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston alkuvuodesta käyttöönotettu kirjojen logistiikkajärjestelmä tai tekoälyä hyödyntävät kirjastosuosittelijat.
Olen myös saanut Fulbright-apurahan tekoälyyn ja kirjastoihin liittyvän projektin toteuttamiseen Yhdysvalloissa syksyllä 2019. Tämä blogi seuraa matkavalmistelujani ja apurahakaudella toteutettavan projektini edistymistä.