Havaintoja kirjastoista Yhdysvalloissa: yksityiskohtia

Yleisvaikutelmista yksityiskohtiin eli jatkan vielä hieman edellisen kirjoituksen aihepiiristä ja kirjoittelen ajatuksiani paikallisista (korkeakoulu)kirjastoista. Tällä kertaa nostan esiin muutamia silmiini osuneita kiinnostavia yksityiskohtia.

University of Marylandin The Michelle Smith Performing Arts Library

Kirjastojen nimeäminen

Jo ovella huomaa yhden asian: täällä yliopistokirjastojen nimissä on yleensä henkilön nimi. Joskus se on jonkun yliopistoon tai kirjastoon tavalla tai toisella liittyvän merkkihenkilön nimi ja usein lahjoittajan nimi – ja joskus henkilö on molempia.

Korkeakoulukirjastoille on arkipäivää ja todennäköisesti usein myös elinehto kerätä lahjoituksia ja joissain kirjastoissa on jopa henkilökuntaa, jonka työtehtäviin kuuluu yhteydenpito lahjoittajiin. Kirjastonjohtajilla on luonnollisesti myös tärkeä rooli lahjoittajien suhteen. Ihan pienellä summalla ei saa itsensä tai perheenjäsenensä mukaan nimettyä rakennusta! Joskus lahjoituksia linkitetään yliopistourheiluun eli lahjoittajat voivat esimerkiksi määritellä, että yliopiston oman joukkueen saadessa tietyn määrä pisteitä pelissä he lahjoittavat tietyn summan rahaa kirjastolle. Luovuus on sallittua myös varainkeruussa!

Automaatio

Automaatteja näkyy, mutta niitä ei ole sijoiteltu kovinkaan näkyvästi eikä asiakkaita suoranaisesti tunnuta ohjaavan automaattien käyttäjäksi. Kerran mainitsin asiasta erään kirjaston väliportaan esihenkilöille ja he totesivat, etteivät itsekään ikinä käytä automaatteja. Lainaustoimintaa on usein varsinaisen henkilökunnan rinnalla pyörittämässä opiskelijatyöntekijöitä, jotka ovat suhteellisen halpaa työvoimaa, mikä on varmasti keskeinen syy siihen, ettei automaattien käyttöön kannusteta tämän enempää. Opiskelijatyövoima on ilmeisesti suorastaan lainsäädännössä määritelty asia: opiskelijoille tulee tarjota työpaikkoja ja palkkakuluja subventoidaan jollain systeemillä eli kirjasto (tai muu yliopiston yksikkö) maksaa kuluista vain osan.   

Kirjoitustaulut

University of Marylandin kirjastoon tutustuessani hämmästelin joka puolella näkyviä pyörillä varustettuja ja varsin massiivisia kirjoitustauluja ja syksyn mittaan olen todennut, että niitä käytetään muuallakin. Suomessa en ole nähnyt vastaavia ja sanoisin, että harvemmin kirjaston tiloissa on useampia fläppitaulujakaan vaan näitä käytetään lähinnä neuvotteluhuoneissa. En ole kovin usein nähnyt opiskelijoita itse teossa kirjoittamassa tauluihin, mutta niissä on usein tekstiä tai laskutoimituksia eli selvästi taulut ovat myös käytössä, oletettavasti enemmän ryhmätyöskentelyyn kuin yksilötyöskentelyyn.

Kirjoitustauluja opiskelijoiden käytössä McKeldin Libraryn Research Commons -tilassa

Kirjat ilman kansilehtiä

Paljon punaista kirjahyllyssä!

Maan tapa tuntuu korkeakoulukirjastoissa olevan ottaa kovakantisista kirjoista kansilehdet pois ennen kirjan lisäämistä kokoelmiin. Tästä syystä kirjahyllyjen sisältö ei ole alkuunkaan niin värikäs kuin suomalaisissa kirjastoissa. Toisaalta usein hyllyissä on pitkä rivi saman värisiä kirjoja, mikä on usein ihan hienon näköistä. Tosin huomaan, että minulle kansilehdettömät kirjat antavat vaikutelman jo hieman iäkkäämmästä teoksesta ja kokoelmat näyttävät usein hieman vanhentuneilta, vaikka todellisuudessa teokset olisivat suhteellisen uusiakin.

Makerspacet osana yliopistokirjastoja

Suomessa olen itse törmännyt makerspaceihin joissakin kirjastoissa, mutta mikään kovin tavallinen näky ne eivät tunnu vieläkään olevan. Täällä lähestulkoon (tai oikeastaan yhtä lukuunottamatta) jokaisessa yliopistokirjastossa, jossa olen käynyt on ollut makerspace. Eräs tapaamani kirjastonjohtaja oli sitä mieltä, että ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena ole näin yleisiä, joten on mahdollista, että otokseni on ollut vääristynyt.

University of Rhode Islandin makerspacen työskentelytiloja

Makerspacen nähdään sopivan kirjaston tiloihin siksi, koska kirjasto on kaikille avoin tila. Usein tilasta huolehtii palkattu työntekijä opiskelija-assistenttien kanssa, mutta ainakin yhdessä isossa kirjastossa makerspacessä on päivystys vain ilta-aikaan ja siitä huolehtivat vapaaehtoiset opiskelijat, jotka saavat korvauksena avaimet ja vapaan pääsyn tilaan. Resursointi ja tilan koko vaihtelee siis suuresti kirjastosta toiseen.

Usein tila tuntuu elävän rinnakkaiseloa kirjastorakennuksessa kirjaston muun toimintojen kanssa. Tilasta huolehtiva henkilökunta on aina ollut selvästi erillistä kirjastoammatillisista työntekijöistä. Eräällä kirjastokierroksella minulle sivulauseessa todettiin, että kirjastossa on makerspace, koska “kirjastonjohtaja halusi sellaisen” eli henkilökunnalla saattaa olla vaihtelevia näkemyksiä makerspaceistä. Makerspaceja joka tapauksessa selvästi käytetään hyödyksi opetuksessa ja myös kirjaston ja yliopiston promootiomateriaalien tuottamisessa. Minunkin kirjahyllyni reunalla nököttää 3D-tulostettu Testudo, eli UMD:n maskottikilpikonna!

American Universityn kirjaston Makerspace jäi mieleen tahrattoman siistinä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *