Käytännön asiat edellä

Päivätyön alkukesän kiireet, ruuhkavuodet, silmätulehdus, lomaviikko talkootöissä Sodankylän elokuvajuhlilla ja pari päivää kirjastofillarointia Uudellamaalla. Touko-kesäkuu on ollut täynnä monenlaista ja koko ajan kaivertaa mielen pohjalla, että Fulbright-projektia pitäisi edistää myös sisällöllisesti. Vielä on paljon epäselvää alkaen oikeastaan siitä, että mitä ihan käytännössä olenkaan tekemässä!

Tässä vaiheessa tuntuu, että päivätöistä olisi kannattanut pitää kuukauden verran vapaata jo ihan valmisteluihin, jotta Yhdysvalloissa vietetystä ajasta saa kaiken mahdollisen irti. Nyt kuitenkin pitää vain tiukasti priorisoida sitä, mitä tekee ja keskittyä asioihin, jotka on pakko hoitaa, jotta lähtö olisi ylipäätään edes mahdollista.

Tällä hetkellä päällimmäisenä asioina on erilaiset välttämättömyydet kuten viisumin ja lentojen hankkiminen. Minua jo kuulemma odottaa oma työhuone (!) UMD:n kirjastossa, mutta asunnosta ei ole vielä tietoakaan – pari potentiaalista asuinaluetta on sentään kartoitettuna. Toisaalta luottamus siihen, että asiat lopulta järjestyvät on vahva!

Viisumihaun osalta ollaan jo pitkällä eli hakemukset on täytetty, kaikki tarvittavat dokumentit on kasassa ja haastatteluaika on sovittuna. Itse hakulomakkeen (DS-160) täyttäminen vei meidän kolmen lähtijän osalta lopulta tuntikaupalla aikaa. Sisällössäkin oli tekemistä, mutta suurimmaksi haasteeksi nousi lomakkeen pätkiminen: yhden lomakkeen valmiiksi saaminen taisi meidän osaltamme vaatia jopa parikymmentä erillistä kirjautumiskertaa!

Epäonniset selainvalinnat ja netin ajoittainen hitaus reissun päällä ollessa selittävät osaltaan ongelmia meidän kohdalla, mutta käytettävyyden osalta olisi lomakkeessa myös mielestäni petrattavaa. Toki viisumiasioissa täyttöprosessin turvallisuus on myös keskeinen tekijä, volyymit ovat varmasti Yhdysvaltojen tapaisessa maassa suuria eikä kilpailevia toimijoita taida olla olemassa, joten käyttökokemus ei ehkä ole ollut päällimmäisenä mielessä lomakkeen kehittäjillä.

Viimeistään elokuun aikana aion päästä paremmin kiinni projektin sisältöpuoleenkin. Olen jo sopinut joitain tapaamisia Suomen päässä ja vielä on muutamia tahoja, joihin aion ottaa yhteyttä. Yhdysvaltojen osalta olen ottanut yhteyttä eri tahoihin jo viime marraskuussa ennen apurahahakemuksen tekemistä, ja nyt touko-kesäkuun aikana olen laittanut viestiä näille kontakteille. Parhaillaan jännitän, että kuinka moni taho oikeasti suostuu tapaamiseen, sillä olen kuullut, että tämä on ollut monelle MCPD-stipendiaatille haastava juttu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *