Yhdysvallat on iso maa, englannin kielialue on suuri ja kirjastonhoitajien ammattikunta huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Ei olekaan ihme, että kirjastoalalla on myös ammatillisia podcasteja. Suomesta tiedän muutaman kirjaston, joka julkaisee podcastia, mutta mikäli on olemassa suomenkielisiä kirjastoammatillisia podcasteja olen niistä autuaan tietämätön! En ole kovin kärryillä siitä, mitkä ovat alan isoimmat podcastit englanninkielisessä maailmassa, mutta esimerkiksi The Library Lab -blogi on alkuvuodesta julkaissut pitkän listan kuunneltavaa.
Muutama kirjastoalan podcast on käsitellyt myös tekoälyä. Informaatioteknologian käyttöä tutkimuksessa ja koulutuksessa edistävä järjestö The Coalition for Networked Information (CNI) julkaisi “Artificial Intelligence in the Library” -podcastin jo kesällä 2018. Kuuntemisen lisäksi sivulla on myös mahdollista lukea sisältö kirjoitettuna. Podcastissa haastatellaan Karim Boughidaa University of Rhode Islandin kirjastosta sekä Chris Erdmannia North Carolina State Universityn kirjastosta. Äänityshetkellä ei aiheen tiimoilla ollut lähimainkaan niin paljon meneillään kuin tällä hetkellä, joten keskustelu kulkee melko yleisellä tasolla, mutta sivuaa monia yhä ajankohtaisia teemoja, kuten koneoppimisen sovellutuksia tai kirjastojen mahdollista roolia tekoälyn eettisemmän ja ihmisläheisemmän puolen esiintuojana.
American Libraries -lehden podcast Dewey Decibel julkaisi keväällä 2019 podcast-jakson nimeltään AI in Academic Libraries. Podcastissa haastatellaan kahta henkilöä, Stanfordin yliopiston kirjaston Nicole Colemania sekä Bohuyin Kimiä, joka työskentelee edellisessäkin mainitsemassani podcastissa edustettuna olleessa University of Rhode Islandin kirjastossa. Kirjastot ovat maan vastakkaisilla rannikoilla, mutta molemmat ovat omalla tavallaan edelläkävijöitä tekoälyn saralla. Nicole Colemanin osuudessa puhutaan sekä tekoälystä että tekoälystä kirjastoissa yleisemmällä tasolla ja myös kerrotaan Stanfordin kirjaston työstä aiheen parissa: kirjastossa on esimerkiksi jo muutaman vuoden ajan järjestetty tekoälyaiheisia tilaisuuksia sekä henkilökunnalle että sidosryhmille. Stanfordin kirjastossa on myös AI Studio, joka ei nimestään huolimatta ole fyysinen tila vaan viittaa yleisemmin kirjaston projekteihin tekoälyn saralla. Projektit painottuvat kuvausten perusteella erityiskokoelmiin, joista kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani.
Dewey Decibelsin tekoälyä käsittelevässä jaksossa kerrottiin myös Rhode Islandin yliopiston kirjaston yhteyteen viime vuonna perustetusta AI Labistä, tekoälylaboratoriosta. Podcastissa Bohyin Kim kertoo projektista ja siitä, miksi laboratorio perustettiin juuri kirjaston tiloihin. Palaan itse AI Labiin kuvien kera vielä noin kuukauden sisällä, sillä olen menossa sinne vierailulle marraskuun loppupuolella!
Ja onpa Suomessakin kirjallisuutta ja kirjoittamista käsittelevä “Kertojan ääni” -podcast julkaissut juuri viime viikolla monia kirjastoihmisiäkin varmasti kiinnostavan jakson tekoälyn vaikutuksesta kirjallisuuteen otsikolla Miten tekoäly muuttaa romaanin? Linkin takana on myös kirjoitettu artikkeli aiheesta. Vaikka jaksossa keskitytäänkin nimenomaan romaaneihin, moni mainituista asioista herättää ajatuksia yhtä lailla tietokirjallisuuden näkökulmasta. Yhtä lailla tietotekstissä tekstin rytmitys voisi muuttua lukijan tottumusten mukaan tai tyyli vaihdella lukijan toiveiden mukaisesti vaikkapa enemmän tai vähemmän sivistyssanoja sisältäväksi.