Viime syksynä matkustin enemmän kuin vuosiin. Nyt koronakeväänä takanapäin on jo monta tasapaksua etätyö- ja kotoiluviikkoa, joiden aikana lähikauppa on tuntunut suurelta retkikohteelta. Ei mikään ihme, että tuntuu epätodelliselta ajatella, että syksyllä vierailin jatkuvasti uusissa paikoissa ja solmin uusia tuttavuuksia. On myös vaikea kuvitella, että olisi lähitulevaisuudessa matkustamassa yhtä kauas. Muutamakin ihminen on kommentoinut minulle reissumme oivallista ajoitusta. Emme osuneet matkalle tänä poikkeusaikana eikä matkavalmisteluja tehdessä käynyt edes mielessä pandemian mahdollisuus länsimaissa. Nyt matkavalmisteluja tekisi aika erilaisin ajatuksin. Ensi lukuvuoden suomalaisista fulbrightereista suurin osa on ilmeisesti lykännyt lähtöään vuoden 2021 puolelle.
Kaukaiselta tuntuva syksy tuo itseään tykö paitsi muistoina, myös hoidettavina asioina. Nyt, reilut kuusi kuukautta kotiin paluun jälkeen, olen siinä käsityksessä, että viimeinenkin virallinen homma on paketissa. Huhti-toukokuun aikana olen hoitanut verotukseen liittyviä asioita sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Suomen osalta homma oli suhteellisen mutkaton tai ainakin tuntui siltä, koska systeemi oli tuttu. Apuraha ilmestyi itsestään Verohallinnon tietoihin ja sen ainakin pitäisi olla verovapaata. Apuraha tosin näkyi verotiedoissa veronalaisena, mikä tuntui epäloogiselta ja sainkin selville, että sama asia on tänä vuonna hämmentänyt muitakin. Koska en saanut aikaiseksi korjata veroprosenttia viime vuonna muutamista palkattomista kuukausista huolimatta, on tänä vuonna luvassa tavallista isommat veronpalautukset.
Yhdysvaltojen veroilmoitus olikin astetta eksoottisempi kokemus. Jo saamamme ohjeviesti kehotti suhtautumaan asiaan kärsivällisyydellä ja huumorilla ja kuvaili Yhdysvaltojen veroja näillä neljällä adjektiivilla: “inconvenient, frustrating, complicated and confusing”. Ainakin kaksi näistä adjektiiveista voin allekirjoittaa!
Ensimmäinen hämmennystä tuottava asia oli se, että veroja piti ylipäätään maksaa. Tuloja minulla ei ollut, mutta ohjelman ekstroihin kuulunut Minneapoliksen Fulbright Enrichment Seminar oli verotettavaa toimintaa koska en maksanut itse matkan kuluja. Toinen yllätys oli lomakkeen lähettäminen postitse Teksasiin. Koko maan verotus ei sentään toimi paperilomakkeiden varassa. Tämän kuulin vierailuni hostilta, joka puolestaan yllättyi siitä, että hommaa ei voi hoitaa verkossa (ja myös siitä, että Minneapoliksen matka pitää ilmoittaa verotukseen)!
Lopulta veroilmoituksen täyttäminen oli kohtalaisen simppeliä. Ilman meille lähetettyjä yksityiskohtaisia video-ohjeita en tosin tiedä, miten olisin lomakkeista selvinnyt – todennäköisesti huonosti. Saimme muutaman ohjeviestin sähköpostiin sekä linkin videoon, joka oli osuvasti otsikoitu “Demystifying U.S. Tax Obligations”. Videolla käytiin rivi riviltä ja ruutu ruudulta läpi kaikki keskeiset kohdat ja lisäksi kehotettiin muutamaankin otteeseen ottamaan kokemus vastaan kärsivällisesti ja positiivisella asenteella.
Ensimmäisenä vastaan iski lomakkeiston nimi. Ohjeissa vilahtelivat lomakkeet 1042-S (Foreign Person´s U.S. Source Income Subject to Withholding), 8843 (Statement for Exempt Individuals and Individuals With a Medical Condition) ja 1040NR-EZ (U.S. Income Tax Return for Certain Nonresident Aliens With No Dependents). Yksi lomake piti hakea IIE:n Fulbright-portaalin omista tiedoista, kaksi sai tulostettua netistä. Lomakkeiden numeroiden tavailun jälkeen OmaVeron nimi tuntui kotoisalta!
Jännitystä tuotti myös lomakkeiden yksityiskohdat eli esimerkiksi Tax Table, josta etsittiin taulukosta luku, jonka perusteella sai toisen luvun. Lomakkeiden allekirjoittamisen kanssa piti myös olla tarkkana. Koska allekirjoitin lomakkeen 1040NR-EZ, piti jättää allekirjoittamatta niinikään allekirjoitusviivan sisältävä lomake 8843 En ole aivan varma miksi. Allekirjoituksen alun ehdin paperiin raapustaa enkä ole varma oliko sen suttaaminen yhtään sen viisaampi valinta kuin mitä kokonaisen nimen kirjoittaminen olisi ollut, mutta ehkä homma ei tähän kuitenkaan kaadu.
Lopputuloksena minulle on tulossa Yhdysvalloista vuodelta 2019 veronpalautuksia 41 dollaria. Koska lopetin paikallisen pankkitilini ennen lähtöä, rahat lähetetään minulle postitse shekkinä. Ehdin jo hetken kaavailla summan ohjaamista paikalliselle ystävälleni, mutta tämä kaatui siihen, että annettavan pankkitilin piti olla lomakkeen täyttäjän nimissä. Ystäväni halunnut ottaa riskiä, että tuon 41 dollarin johdosta he joutuisivat tarkemman verotarkastuksen kohteeksi, minkä ymmärrän täysin!
